Laadukas iskunvaimennin/alusta.

Niitähän ne kaikki ovat… vai ovatko? Moni kakku päältä kaunis jne…

Muutamien maahantuojien ja myyjien sivuilta poimittua:

…Best or nothing, huippulaadukas XYZ, K-sport ”vain” laadukas taiwanin suurimmalta valistajalta, D2 Suomen suosituin…jne

Niinpä, niin, kaikki myyjät myyvät toinen toistaan laadukkaampia vaimentimia, alustasarjoja, tai jousia perustelematta asiaa millään oikeilla kriteereillä.

Useasti, kun asiakas ei voi, eikä myyjäkään osaa mitata, puhutaan ympäri pyöreästi vain mainoslausein laadusta.

Hyvin usein laatukäsitys onkin subjektiivinen ja perustuu monesti mielikuviin, joita ahkerat mainosmiehet ovat luoneet. Onkin hyvä huomata, että internet on täynnä erilaisia trolleja ja myyntimiehiä, jotka aktiivisesti kertovat omaa sanomaansa kaiken maailman foorumeilla.

Silloin kun myyjäkin on aivan kuutamolla jo ihan perusasioistakin, kannattaa kaksi kertaa miettiä ostopaikkaa. Yhdellä britti/taiwan-sekoitus alustan kauppiaalla on integroitu typpisäiliö tolpan sisällä, toinen vakuuttaa silmät kirkkaana, että lisäsäiliön kaasuntäyttöventtiilistä

kiertämällä säädetään sisäänmenovaimennuksen määrää jne. Kyllä internettiin mahtuu kaikenlaista potaskaa.

Netin syövereistä löytyy myös erään alustaspesialistin artikkeli, joka on asiantuntemattomuudessaan jotain aivan käsittämättömän typerää.

Ei oikein tiedä pitäisikö, itkeä vai nauraa. Kaiketi pitäisi ainakin sääliä niitä asiakkaita, jotka tältä omien sanojensa mukaan likipitäen ”alustatieteen professorilta” neuvoja alustaa hankkiessa kyselee. Tämän huikean ”testin” voit lukea täältä.

Useimmat asiat selviät mittaamalla oikeilla, kutakin tarkoitusta varten kehitetyillä mittalaitteilla. Paljon selviää myös vaimentimia huollettaessa, tai muuten vain availtaessa. Näin selviää männän valmistusmenetelmä ja muoto. Vaimentimen vastusta säätelevien shimmilevyjen määrä ja paksuus.

Yleensä laatuvaimentimissa käytetään useita ohuita shimmilevyjä, kun taas halpatuotteissa muutamia paksumpia levyjä. Tämä asian merkitys selviää omasta kohdastaan.

Vaimentimien mittaus

voidaan tehdä vain tarkoitukseen tehdyllä dynamometrillä, siis ei millään katsastuksesa käytettävillä pyöräntäristimillä, vaan laittella, jossa irroitettu iskunvaimennin pelkästään mitataan. Kun koko auton kulma mitataan esim katsatuksessa käytettävillä laitteilla vaikuttaa mittaustulokseen moni muukin asia. Esim eri rengaskoot/paineet ja puslat ym vaikuttavat mittaustulokseen.

Käsillä painelu ja ulostulon katselu EI kerro mitään. Tällä tavoin päästään nopeuksiin ja voimiin, joilla vaimennin ei juuri koskaan ole, paitsi staattisessa tilassa, jossa vaimentimen toiminnalla ei ole mitään merkitystä.

Jousen mittaus

voidaan tehdä kohtuullisella tarkkuudella digitaalisella jousivakiomittausvaalla, tai mielummin, jos mahdollisita jousidynamometrillä. Mutta talousvaalla ja viivottimella mittaamalla saadut tulokset ovat liian epämääräisiä, jotta niillä olisi jotain käyttöä.